Lokakuussa tutustutaan joogafilosofiaan ja puhutaan joogan kahdeksasta haarasta. Kolmas haara, asana, on meille tutuin ja helpoiten lähestyttävä, joogan fyysinen harjoitus, mutta meidän henkisen polun tallaajien on ihan hyvä välillä muistuttaa itseämme joogan muista tavoitteista ja eettisestä koodistosta. Tuhansia vuosia vanhoista teksteistä löytyy viiltävän ajankohtaisia ajatuksista esimerkiksi väkivallattomuudesta, rauhasta ja rakkaudesta!
Joogan kahdeksan haaraa toimivat suuntaviivoina kuinka elää merkityksellistä ja tarkoituksellista elämää, muodostaen kokonaisuuden joogan eettisten ja fyysisten harjoitteiden kautta. Kehoa ja mieltä puhdistavat ja vahvistavat harjoitukset muodostavat pohjan meditaatiolle ja sitä kautta todellisen itsen löytämiseen. Patanjalin Yoga Sutrassa tätä kahdeksan haaraista polkua kutsutaan ashtangaksi. Joogafilosofiassa todellinen itse nähdään egosta irrallisena, spirituaalisena sieluna, joka on vapautettava alati vaeltavan mielen kahleista (tunteet ja ajatukset).
Polun haaroilla on looginen etenemisjärjestys, jossa niitä kuuluu lähestyä, ja jokainen askel tulee olla sisäistetty, jotta lopullinen päämäärä on mahdollista saavuttaa. Perustuksen rakentaminen on tärkeää kaiken uuden luomiselle. Haarojen kaksi ensimmäistä, Yama ja Niyama, muodostavat moraalisen ja eettisen pohjan.
Ensimmäinen osa, Yama, käsittelee yksilön eettisiä normeja ja moraalisääntöjä. Yamat ovat yleismaailmallisia käytäntöjä, joista tärkeimpänä mainitaan Ahimsa, väkivallattomuuden käsite. Väkivallattomuuden lisäksi Yamaan kuuluu totuudenmukaisuus (Satya), elinvoiman säästäminen (Brahmacharya), varastamattomuus hengen tasolla (Asteya) sekä viidentenä kohtuullisuus eli ahneudettomuus (Aparigraha).
Ahimsa eli väkivallattomuus on joogan kahdeksan haaraisen ensimmäisen osan eli Yaman keskeinen käsite ja sillä tarkoitetaan väkivallattomuutta ajatuksissa, puheessa ja toiminnassa. Patanjalin mukaan kun ihminen noudattaa väkivallattomuutta kaikessa tekemisessään, keho on automaattisesti terve.
Meidän on usein helppo toteuttaa väkivallattomuutta muita elollisia, ympäristöä ja luontoa kohtaan, mutta muistatko toteuttaa Ahimsaa itseäsi kohtaan? Juoruilu ja pahan puhuminen muista, kielteiset ajatukset, itse luotu kiire ja liika yrittäminen ja ahnehtiminen esimerkiksi työssä, vapaa-ajalla ja asanaharjoituksessa vahingoittavat kehoa, myrkyttävät mieltä ja kuluttavat energiaa eli pranaa.
Mitä jos harjoittelisit tällä viikolla myötätuntoa ja empaattisuutta itseäsi ja muita kohtaan? Jos haluat tehdä itsesi ja muut onnelliseksi, vältä aiheuttamasta muille olennoille kärsimystä. Todellinen rakkaus löytyy sisältäsi, ja sen oivaltaminen säteilee ja kertautuu ympäristöön ja läheisiin. Hyvä lisää hyvää!
Buddhalaisuudessa sanotaan ” Tee muille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän.” Sen sijaan taolaisuudessa (johon meille niin tuttu yin jooga kiinalaisen lääketieteen kontekstissa pohjautuu) ajatellaan päinvastoin: se mikä toimii sinulle, ei välttämättä toimi toiselle. Mitä ajatuksia tämä herättää? Kumpi ajatus resonoi sinulle? Kummassa piilee todellinen myötätunto?
Satya eli totuudenmukaisuus tarkoittaa oikeutta rehellisyyteen. Kuinka totuudenmukaisuus ilmenee harjoituksessa? Joogan harjoittajan on oltava totuudellinen sitä kohtaan, mitä hänessä tapahtuu. On osattava olla tarkkailijan roolissa ja osattava muuntaa harjoitusta sen mukaan, millaista ohjausta sisältäpäin nousee. Onkin hyvä pohtia sitä, ovatko itsepintaisuus ja periksiantamattomuus satyaa. Toisaalta on myös oltava hyvin herkkänä sille, milloin lepo on hyvästä.
Kritiikki ja miellyttäminen ei ole satyaa. Nykymaailma on niin keskittynyt kritiikin antamiseen, että kuvittelemme totuudenmukaisuuden olevan sitä, että kerromme toiselle, mitä hänestä ajattelemme. Se on usein vain ilkeyttä. Toisaalta kerromme jatkuvasti valkoisia valheita miellyttääksemme muita. Näin toimimalla kadotamme oman totuutemme.
Kolmas moraalisääntö on Asteya eli varastamattomuus. Älä ota toisen omaa – myös hengen tasolla. Älä varasta toisen ideoita äläkä esitä toisen ajatuksia ominasi. Älä varasta toisten aikaa tulemalla joogaharjoitukseen myöhässä tai liian aikaisin.
Brahmacharya tarkoittaa elinvoiman säästämistä. Monesti brahmacharya liitetään selibaattiin, mutta yamaa voidaan tulkita myös laajemmin pohtimalla sitä mihin suuntaat energiaa ylipäätään. Teetkö joogamatollasi asanoita omista lähtökohdista käsin vai kenties kulutat energiaa ulkoapäin tulevien vaatimuksien takia? Mikä harjoitusmuoto – yin vai yang -palvelee sinua tänään parhaiten? Mikä antaa sinulle pranaa eikä kuluta sitä?
Aparigraha eli kohtuullisuus on ajankohtainen joogan moraalisääntö ajassamme. Omasta arjesta on helppo löytää esimerkkejä milloin voisimme hyötyä kohtuullisuudesta. Liiallinen syöminen, somen selaaminen, jatkuva tavaran haaliminen ja energiaa kuluttavat ihmissuhteet syövät pranaa eivätkä lisää hyvinvointia pitkällä tähtäimellä.
Ota vain se minkä tarvitset
Päästä irti, kun on sen aika.
Comments